Esteratsastus Suomessa

Tällä hetkellä esteratsastuksessa dominoivat maat ovat Saksa, Iso-Britannia, Hollanti ja Irlanti. Vaikka Suomessakin on kansainvälisesti menestyneitä esteratsastajia, olympialaisissa suomalainen ratsastaja kilpaili viimeksi vuonna 1980.

Maailmanmestaruuskisoissa suomalaisia ratsastajia nähtiin ensimmäistä kertaa vuonna 2006. Vaikka siis esteratsastus ei olisikaan meidän suomalaisten vahvuutemme yleisesti ottaen, on hienoa nähdä menestyviä esteratsastajia myös Suomen maalta.

Kouluratsastus

Kouluratsastus mielletään usein sivistyneeksi ja hienostuneeksi urheilulajiksi, koska hevonen ja ratsastaja pyrkivät suorittamaan, sileällä radalla, ennalta määrättyjä liikesarjoja laadukkaasti ja tarkasti. Hevonen tulee saada liikkumaan sulavasti, notkeasti ja tasapainoisesti mahdollisimman kevyillä avuilla. Kouluratsastus on vuodesta 1921 asti ollut olympialaji.

Lajin historiaa

Kouluratsastuksen perusteet tulevat ratsuväeltä, jotka tarvitsivat hallittavissa olevia ratsuja, kertoo Hevosmaailman artikkeli. Renessanssin ja barokin aikakausilla kouluratsastus oli suosittu ajanviete kuningashoveissa, ja muutama rotu on varta vasten kehitetty kouluratsastukseen. Lajin juuret – sen niin sanotun klassisen kouluratsastuksen perusteet – menevät kuitenkin ajassa taaksepäin antiikin Kreikkaan, jolloin Xenofonin kirjoittamat ensimmäiset ratsastusoppaat tulivat julki.

Ajan kuluessa tämä hevosurheilun laji on muuttunut opetusmetodeissa ja opetettavissa liikkeissä, ja siitä on kehittynyt uusia suuntauksia. Korkeaksi kouluratsastukseksi kutsutaan suuntausta, jossa olennaisena osana nähdään erilaisia hyppyjä ja levade. Tavallisessa kouluratsastuksessa edellä mainittuja ei esiinny. Wienin Espanjalaisessa Ratsastuskoulussa korkean kouluratsastuksen perinteitä vaalitaan vieläkin.